lauantai 31. lokakuuta 2015

UNI? UNOHDUS?

Aamuyön hämäryys rävähtää silmillesi, kun uni ei jaksa kantaa.
Vieressäsi ei hengitä kukaan, vain ilmastoinnin huokaukset lohduttavat korviasi.

Mitä teit tämän ansaitaksesi?
Rakastit, imit maailmaa toisten kautta, elit toisten elämää, huolehdit, annoit anteeksi - ja putosit.
Nyt elämisen karuus riipii sielustasi viipaleita.
Sisin ei jaksa enää välittää; se janoaa kaiken tämän loppumista, sammumista, unohdusta.

He, joilla on vielä merkitystä, ovat kaukana, saavuttamattomissa.
Vierität päiviesi pyörää nukkumalla, televisiota tuijottamalla, jääkaappia tyhjentämällä, kunnes niissäkin huutaa vain tyhjyys, mitättömyys ja onttous.

Olet seiniesi vanki.
Autius kumisee sisälläsi, elämisen merkitys ja tarkoitus koskettavat sinua murentuvin sipaisuin. 
Montako vuotta vielä?

Loputon uni, unohdus, leivosen liverrys taivaan sinessä.
Valo? Vapaus?

torstai 29. lokakuuta 2015

TAIVAS ON AUKI?

Syyspihlajat punertavat. Kaupungissakin. Mökkini ihana pehmeys yhä yllättää iltaisin. Siis se, mi oli ennen, muisto siitä. Muutaman vuoden se vienee, se elo/syys/lokakuun tähtien vyön uskomattoman upea näky, rantaan ajautuneitten ihmistä muistuttavien puupökkelöiden muisto ja.... Ja ja ja...

Joskus ehkä vielä pystyn antamaan anteeksi. No, en ehkä ennen tähtiin nousemistani. Mutta jos pystyn, niin - TAIVASHAN ON SILLOIN AUKI! Ja sieluni vapisee vapauttaan, pudotettuaan itseään vahingoittavan katkeruuden paulan.

lauantai 24. lokakuuta 2015

SÄRKYNEIDEN MAJATALO

Jotenkin olen menettänyt kirjoittamisen halun. Olisipa kaikki se hämäryys tapahtunut ennen kirjoittamiseni alkuun pääsyä! Olisin nyt ohi siitä ja pystyisin jatkamaan entisten vuosien jatkumona. Nyt kerään murusia, sanoja, lauseita. Ne eivät vain enää ole kiinnostavia, eivät innoita mielikuvitusta. Elämän jatkumo on katkoviivoilla, se etenee vain pätkien. Kuljen katkonaista, kuoppaista ja vain väliin kimmoisaa tietä. Silti aina sitäkin edetessäni köpsähdän tien muhkuraan. Kuvittelen mielessäni kompuraisen tien vierelle talon, johon majoitettaisiin kaikki särkyneet. Sellaista en vielä ole löytänyt. Löysin vain laulun sellaisesta, särkyneiden majatalosta... Kunpa sellaisia olisi oikeasti olemassa!

LUETUIMMAT