tag:blogger.com,1999:blog-45519445069363323642024-03-11T05:23:26.012+02:00SATURINOITAELÄMÄ ON... SATUJA, TURINOITA, TARINOITA TULVILLAAN...Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.comBlogger498125tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-42514813008598551212024-03-01T10:47:00.004+02:002024-03-02T14:40:58.079+02:00JÄÄN NAURUNKUREETON NAAMAMe mummeroiset olemme kaiketikin jo aika onttoihin korsiin kursittuja, koska ainakin minua pelottaa jo katsellakin jäisenä kiiluvaa pihaa - sen ahnaat juomut ja painaumat kun tuijottavat uhkaavina, kun tämän tästä pistäydyn parvekkeelle tarkistamaan, josko siellä vihdoinkin alkaisi näkyä naurunkureisiin puhkeamassa olevia halkeamia ja paljaita länttejä. Turha toivo, tietenkin, miten se nyt Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-74020937867465753452023-12-31T12:09:00.006+02:002024-02-12T18:27:27.351+02:00MUORIN RENTO ILMALENTOPukki tutkii alinomaa Muorinsa kannettavaa, jotain epäilyttävääkö siitä löytää haluaa? Samoin on käynyt puhelimen ja tietokoneenkin - puhelinsalaisuus lie jäänyt unohduksiin? Epäilleekö Muorista tuo ihan sitä samaa, mitä itse tekee tai tehdä haluaa - pulkkailee siis taivahalla salaa? 🤓- Mikä tämä on? sohvalta kilahtaaja Muorin naurahdettava on vähän niin kuin salaa - kas viestin nettiryhmän Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-82131755070496819222023-12-16T12:05:00.011+02:002023-12-25T11:39:00.110+02:00TONTTUJA JA PEIKKOJATonttupari, muori ja ukko, kylpylässä, yhteistä aikaa viettämässä.Tosin sitä samaa yhteistä aikaa viettää myös tietty peikkomuori pikkutyttöineen.Saunassa, altaassa, "lenkillä".Alentavaa? Julmaa?Häikäilemätöntä? Härskiä?Entä tonttumuori, reppana, myrskyjen taittama?Niin, hän - hän vain sulkee silmänsä...Tonttu-ukko ui altaassa. Se "vieras" peikkotyttö takertuu sen kaulaan, siipeilee, Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-12148822418333745412023-11-29T14:45:00.006+02:002023-11-29T17:20:29.575+02:00LÄHISUHDEVÄKIVALLASTANäinä päivinä on tullut taas esille tuo lähisuhdeväkivalta. Ahdistus nousee päällimmäiseksi mieleen siitä lukiessa, sillä tiedän, että sitä tapahtuu kaikenlaisissa yhteiskuntaluokissa, toiset vaan jäävät piiloon jopa silminnäkijöitä vaikenemaan lahjomalla tai sitten uhri yksinkertaisesti pysyy hiljaa, kun jostain kumman syystä haluaa yhä suojella pahoinpitelijäänsä, niin, ja joskus myös Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-1127265331524472872023-08-26T09:20:00.001+03:002023-08-26T09:20:58.448+03:00HUITHAPELIMulla on ihan huithapeli robotti-imuri. Rämisee ja hoitaa hommansa suunnilleen kuhan jotenni. No, hankin toisen, halvan senkin ja pistin ne yhtä aikaa töihin.Toinen, se vanhempi huithapeli siis, risteili miten sattuu, pörisi siellä ja kohta tuolla. Toinen tutki tunnollisesti paikat, ei hömelöinyt. Ovat ne ressukat ihan toistensa vastakohtia. Eivät törmäilleet toisiinsa kuitenkaan ja menivät Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-77485271889573450642023-04-09T13:18:00.010+03:002023-08-26T09:26:47.477+03:00AARREVoiko kalliimpaa aarretta
Elämä antaa
kuin suloisen nyytin
käsivarsille kantaa?
Mi tuhisee, itkee
ja aivastaa…
Voiko hellyydestä
värisevää sydäntä
mikään muu kohottaa
niin lähelle Taivasta? @Sylviira-mummi 9.4.2005Sain
ensimmäisen lapsenlapseni tasan 18 vuotta sitten, joten hänellä on tänään suuri
päivä; Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-53238876441472857822023-03-01T16:27:00.007+02:002023-08-23T15:43:12.072+03:00VALOPILKUTSieluni, mieleni ja sydämeni roikkuu lapseni kantapäillä, kun hän lähtee luotani. Seuraan parvekkeelta hänen menoaan niin kauan, kunnes viimeinenkin vilahdus on kadonnut näkyvistä. Polttava kaipaus ja ikävä astuvat huoneeseen kerallani parvekkeen ovesta. Hiljaisuus humisee ympärilläni ja koetan keksiä jotain, mikä veisi ajatukset toisaalle. Yksinäisyyteen joskus ennen kaipasin, kun elämä Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-10229468236609038992023-02-25T10:43:00.003+02:002023-08-23T15:40:33.367+03:00ETKÄ SIRUAKAAN HEITTÄNYT POISHerra!Vuoksi tulevien haavojenko lapsuuteni suojelit? Vuoksi tulevien tuskanpäivienkö nuoruuden onnelliset hetket annoit? Sillä Sinähän tiesit... Sinä tiesit, miten haavani tulevat polttamaan. Sinä tiesit, miten kyyneleeni jaksavat pudota. Sinä tiesit, miten uupuneen mielenvaltaa tyhjyys ja epätoivo. Minä tiedän nyt... Minä tiedän, että Sinä juuri siksi, askel Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-5736596445972547222023-02-15T09:54:00.003+02:002023-08-23T15:41:19.530+03:00MITEN PAHUUS SYNTYY?Katsoin jokin aika sitten telkkarista sosiaalietiikan
professori Jaana Hallamaan haastattelua aiheesta, miten pahuus syntyy. Niinpä -
miten sellainen vääristymä ihmisen mieleen pääseekään? Sitä ajatusta olen
pyöritellyt mielessäni jo kauan, sillä mitenkään en osaa käsittää, kuinka joku ihminen
pystyy kohtelemaan esim. omaa läheistään leppymättömän julmasti ja raa’asti, piinaamaan
ja uhkailemaan Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-87648844536678918992023-01-13T11:28:00.084+02:002023-08-23T15:46:53.697+03:00TÄNÄKIN JOULUNA (2022)Tänäkin jouluna
ajattelin sinua.Sinua, Elämäni
rakastettua,vaikka toivoa meillä
ei enää ole, silläunelmat yhteiseen
vanhuuteen ovat kadonneet.Taivas on ne
nielaissut jasiirtänyt seuraavaan
syntymäämme.Pyydän enkeleitä
tuikkimaan ylläsionnea sädehtivinä
tähtösinä,tyynnyttämään kehoasi
kepein silityksin,jotka luovat ympärillesi
hoitavia virtapyörteitä,siunaavat otsallesi
viisauden Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-73548929453938242462023-01-10T16:09:00.001+02:002023-08-23T15:46:09.711+03:00ENKELTEN TALOAamulla varhain, siinä seitsemän jälkeen, keinottelin kävelysauvojen ja kenkien teräspiikkien turvin itseni pikkuisen autorääpäleeni luo, jonka lasit olivat tietenkin jäässä. Raaputtelin niitä ensin kokeilumielessä, mutta ei siinä oikein tullut jälkeä, sitten muistin, että sitä sulatusspraytahan olin vastikkään tuonut autoon ja sillä lasit sulivat niin sisä- kuin ulkopuoleltakin nopeasti. Ja Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-79844006282970315282022-12-15T16:01:00.006+02:002023-08-23T15:47:50.382+03:00ENKELIAIKASilmät rävähtivät auki kello 3.33 – enkeliaikaan siis!Uni ei enää tullut eikä enkeliäkään näkynyt, joten lampsin keittiöön ja lämmitin termospullosta eilistä kahvia. Lisäsin siihen choco cappuccino-raepussin, ettei maku olisi liian kitkerää.Nautin kahvini vuoteessa Maria Wern’iä katsellen ja sen loputtua kellistyin tyynyjä vasten horrostamaan. Totesin jälleen kerran, että kalloon sahattu Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-29045214972924644322022-10-31T11:21:00.009+02:002023-08-23T15:48:46.866+03:00TRAUMATaas öinen töllö auki - ehkä sieltä jotain jo näkyisi, jotain, mi saisi
unohtamaan ja sammuttamaan… Unohtamaan ne kaukaiset näyt, riipaisevat tunnot,
armottomat iskut… Sammuttamaan liekehtivän sydämen pelottavan roihun -
helvetillisen, kiirastulimaisen. Tulen, joka ei salli nukahtaa.
Vielä kuitenkin tuolla, lähes kokonaan karrelle palaneen, hiilenä savuavan sydämen äärimmäisessä
reunassa Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-5480006534346129652021-06-11T21:42:00.003+03:002023-08-23T15:50:30.589+03:00LOMALLASain olla muutamia päiviä mökkilomalla Hollolassa, Kukkilassa. Palasin kotiin eri reittiä kuin mennessä, Vääksyn kanavan ja Turengin kautta. Oli kyllä mutkainen tie! Mutta miten ihanat maisemat ja ne talot! Aah! 💖 Kaikkein ihastuttavin oli Lammin seurakunnan keskiaikainen kivikirkko. TIESIN eläneeni niihin aikoihin, jolloin kirkko oli rakennettu, sillä se tuntui niin tutulta ja rakkaalta. Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-9905688061731238112021-04-25T10:45:00.004+03:002023-08-23T15:52:17.822+03:00PUHU HILJAA RAKKAUDESTALuin Fredin poismenosta. Hän oli ihana, nuoruuteni laulaja. Rakkaani kanssa tanssimme hänen laulujensa tahdissa niin niin paljon. Rakkaani vain kyllästyi minuun enkä kohta yhdeksään vuoteen ole voinut kuunnella mitään yhteisiä lauluja, ja se merkitsee sitä, etten juurikaan mitään ole kuunnellut. Elämäni rakkaus kuitenkin säilyy loppuun asti. Hänelle se oli vain 42 vuoden mittainen ohivetäisySylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-72175851648039313052021-01-17T07:34:00.009+02:002023-08-23T15:53:44.327+03:00SAUNAAN Saunatarvikevati odottaa ovenpielipenkillä. Tuijotan telkkaria, väliin kelloa. Pitkä on odottavan aika. VIHDOINKIN! Vati käsivarrelle, lopposet jalkaan, hissi ja alimman kerroksen ovet. Pieni pyyhe pesuhuoneen oven eteen lattialle sekä kevyt kumimatto pesuhuoneeseen. Pesuhuone on iso, sen lattia on pitkä, joten matka lauteille on pelottava. Suihku, kiulu, löylyvesi ja lauteille Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-25410022289995096732020-12-24T06:06:00.002+02:002020-12-27T17:28:19.294+02:00PIKKIRIIKKINEN LASIENKELIPikkiriikkinen
lasienkeli lamppuni alla
lenteli,
kohti lähellään
kulkevaa kurkotti ja siivellään hiuksiin
huiteli
sekä kuiskutti
hennolla äänellään:
- Hyvää Joulua, rakas
ystävä, älä ajoista vaikeista
välitä,
vaan ota kiinni
hetkestä tästä ja iloitse tunteesta
lämpimästä,
minkä Joulu ja Joulun
Henki tuo.
Ota kiittäen vastaan,
mitä Elämä antaa,sillä kyllä se aina
Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-13211119162054645782020-11-13T06:08:00.002+02:002023-08-23T15:55:29.015+03:00HERRA, EN OSAA ENÄÄ Herra, en osaa enää
kiittää – en jaksa,
sillä voimani ovat
hukkuneet
toivottomiin
avunpyyntöihin sekä
kuuroille korville
kaikuviin hätähuutoihin.
Ei Elämä eikä
etenkään maailma välitä.
Maailma on liian
epäoikeudenmukainen ja Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-84789721127513569532020-08-23T08:50:00.004+03:002023-08-23T15:56:21.774+03:00PYH
Rakastin sinua,
ehdottomasti,
kuten hyvin tiedät.
En eksynyt
harhapoluille,
vaikka alati epäilit
minusta samaa, mitä itse teit.
Eiväthän kaikki ole pettureita,
pelkästään omaa
mielihyväänsä hakevia.
Jotkut antavat vaan kaikkensa
auttaakseen SINUA
elämään itsesi kanssa.
50 vuotta eilen
rakkaustiemme alusta.
Unohditko meidät?
Ehkä se kuitenkin oli
parasta meille molemmille?
Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-46592359004470204622020-07-18T12:36:00.002+03:002023-08-23T15:59:01.450+03:00AAMULENKIN TUNNELMISSAIstun sankarihautausmaan penkillä, kuten joka kerta niinä päivinä, kun lonkkani sallii kävelyretken ja kuljen yksin. Reittini on lähes aina sama. Hengitän rauhaa ja hiljaisuutta, katselen kumpujen päälle istutettuja kukkia sekä niiden yllä kisailevia perhosia ja lintuja. Pyhän paikan rauhaa vartioi Sankaripatsas, mies, joka nojaa takanaan olevaan enkeliin*. Tämän patsaan juureen tuovat Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-76857474349025980092020-07-15T16:33:00.001+03:002023-08-23T15:59:58.384+03:00EIKÖ MUKA HAAVEITA?Minullako ei muka haaveita tulevaisuuden varalle?
Voi veikkonen, on toki, muutama. Vielä kymmenisen vuotta sitten haaveilin, miten koko meidän perheemme asuisi samassa pihapiirissä, me isovanhemmat omassa asunnossamme ja molemmat lapsemme omissaan siinä vieressä.
No, se haave särkyi, mutta yhä unelmoin asumismuodosta, jossa olen päivittäin kosketuksissa molempien lasteni sekä heidän perheittensäSylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-14327422085014352812020-07-12T19:30:00.004+03:002023-08-23T16:01:14.829+03:00PIENI TALO PREERIALLA?
Pieni talo preerialla…
Mikä viattomuus, uskollisuus,
yksinkertaisuus!
Mikä rikkumaton luottamus
lähimmäiseen,
jolloin hyvä voittaa
ja paha alistuu – katoaa!
Pyydän, Herra -
anna nykypäivään
takaisin nuo kaikki!
Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-55902349342785496232020-06-19T11:49:00.002+03:002023-08-23T16:00:49.465+03:00ONNI ON HARHAA
- Onnea kihlajaispäivälle, rakas, virkan.
- Kiitos, tosin onhan siitä jo viisi vuosikymmentä, vastaa peilikuva.
- Vaikket sitten loppujen lopuksi ollutkaan kelvollinen, et
sitten yhtään, se jatkaa.
- Etkä kyllä nytkään näytä kovin kummoiselta - kovin
rypistyneet ovat silmäkulmasi,
ja ennen niin kirkkaat ja virkeät tähtesi
peilaavat loputonta väsymystä,
vartalosi olet antanut veltostua Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-54231286601964578502020-06-13T10:17:00.000+03:002020-06-14T09:57:33.079+03:00VEDETÖN KAUPUNKI
Tämä kaupunki, jossa nykyisin
asun, on hyvin kuiva paikka, sillä täällä ei ole järveä, ei merta, ei edes
näkyvää jokeakaan. Muutama tekolampi on sekä suihkukaivo. SILTI tämän kaupungin
hallinto on päättänyt, ettei maauimalaa avatakaan tänä kesänä - sillähän
säästetään peräti 100 000 e! Uimahalli sentään aukeaa, tosin vasta tämän kuun
lopussa, ma 29.6.2020. Silloin tiloista avataan Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4551944506936332364.post-22379540795782250002020-06-06T05:02:00.001+03:002023-08-23T16:03:24.832+03:00VAARALLINEN MUMMI?Taas aamuyön tunteina nousin pois vuoteesta, sillä turhaan siellä on pyöriskellä tuskailemassa purkamattomia ja puhumattomia kipeitä juttuja.
Koronan vallatessa maailman juutuin minäkin asuntooni kahdeksi kuukaudeksi. Poika toi muutaman kerran ruokakassin, mutta sitten päätin, että voin ihan hyvin itsekin käydä lähikaupassa mummojen tunnilla aamuseitsemältä, sillä tuntui, että oli pakko nähdä Sylviirahttp://www.blogger.com/profile/08050496866727432843noreply@blogger.com0