maanantai 23. elokuuta 2010

RUBIINIHÄÄPÄIVÄ

-->Tämänkertaisen Rokualle tulon syyksi paljastukoon nyt se, että kahdestaan halusimme juhlistaa päivää, jolloin tulee vierähtäneeksi peräti 40 vuotta siitä hetkestä, jolloin virallisesti tahdoimme. Se hetki koitti Juntusrannan rajaseutukirkossa elokuun 22:na päivänä, sattumoisin minun isäni nimipäivänä. Tulevan mieheni entinen kansakoulunopettaja oli kanttorina, joka myöhästyi ja soitti sitten marssin niin nopeasti, että iäti muistan sen kujanjuoksun. Eli sitä piti lopulta oikein hölkäten kiiruhtaa avioliiton satamaan... Onneksi ei vielä tiedetty, mihin kaikkeen sieltä purjehdittaisiin. 

Eikähän sellaista tarvitse tietääkään, osaapahan ottaa onnen hetket aikanaan oikein, samoin ne vastoinkäymiset, joiden tullessa koetimme silti toisiamme rakastaa, kuten olimme luvanneet. Ja kovasti sitä lupausta on kyllä koeteltukin. Vaihtelevalla menestyksellä. Yhdet sormukset, ne papin siunaamat, kylläkin ehti kaatopaikka nielaista, kun yks tuliluonteinen naisimmeinen raivoissaan pisti ne roskapussiin ja hänen miehensä kiikutti aarrekätkön autuaan tietämättömänä roskikseen...

Tämä samainen naisimmeinen oli muuten juuri se, joka kosi. Olin Hänen luonaan Turussa käymässä, kävelimme yliopistolta kaupunkiin päin Hämeentietä pitkin ja käperryin lohduttomana Hänen kainaloonsa, sillä olin jo etukäteen eroon joutumisesta ikävissäni. Ja äkkiä suustani leijui sanoja, jotka helisivät ympärillämme kuin keijujen lento ja kuuntelin niitä itsekin ihmeissäni. Mennään naimisiin... 

Rubiinihääpäivän aamuna sataa. Aamupäivän patikkaretki peruuntuu, olemmehan sokerista. Uimaankaan ei tee mieli eivätkä jäsenet tykästy kuntosalin ajattelustakaan. Joten huilailemme vain ja lähdemme paluumatkalle puolenpäivän maissa. Sitä ennen jätän kylpylän kirjastoon "häälahjaksi" kolme kirjaani.  

Kotonakin sataa. Poikkeamme lähikauppaan ja ostamme jäätelökakun hääiltakahveja varten.
-->

Ei kommentteja:

LUETUIMMAT