torstai 15. joulukuuta 2022

ENKELIAIKA

Silmät rävähtivät auki kello 3.33 – enkeliaikaan siis!
Uni ei enää tullut eikä enkeliäkään näkynyt, joten lampsin keittiöön ja lämmitin termospullosta eilistä kahvia. Lisäsin siihen choco cappuccino-raepussin, ettei maku olisi liian kitkerää.

Nautin kahvini vuoteessa Maria Wern’iä katsellen ja sen loputtua kellistyin tyynyjä vasten horrostamaan. Totesin jälleen kerran, että kalloon sahattu puoliympyrä ei ole viidessä vuodessa luutunut, vaan leikattu osa elää vaihdellen kolojen paikkoja reunoillaan. Välillä siihen sattuu, jos nojaan johonkin.

Laittoivat muka niiteillä kiinni silloin, mutta luulenpa, että ainakin osa niistä seikkailee nyt pitkin kalloa. Yhdenkään en ole ainakaan huomannut putkahtavan päänahan läpi. Vielä.

No, syksyllä 2024 on kuulemma lopputarkastus kuvauksineen, mikäli syöpäosastoja ei jo silloin ole hoitajapulan vuoksi suljettu. Sitten sitä soapi olla omillaan...

Yks valopilkku siinä leikatussa kohdassa kuitenkin on: siinä kasvaa kiharoita!

maanantai 31. lokakuuta 2022

TRAUMA

Taas öinen töllö auki - ehkä sieltä jotain jo näkyisi, jotain, mi saisi unohtamaan ja sammuttamaan… Unohtamaan ne kaukaiset näyt, riipaisevat tunnot, armottomat iskut… Sammuttamaan liekehtivän sydämen pelottavan roihun - helvetillisen, kiirastulimaisen. Tulen, joka ei salli nukahtaa. Vielä kuitenkin tuolla, lähes kokonaan karrelle palaneen, hiilenä savuavan sydämen äärimmäisessä reunassa sinnittelee hauras, harvakseen sykkivä pala. Pikkiriikkinen, mutta lähes särötön. Kovin kauan se on säästynytkin. Kovin kauan se on jaksanutkin ravistaa lähelle tunkevaa vainoojan verkkoa. Miten pitkään vielä muistot jaksavat vainota? Miten kauan puhdas sydänsiru pystyy niitä hätistämään? Ei kovin kauan enää, niin uskon - ei mikään pysty lopullisesti pitämään loitolla piinaajaa, tuhon enkeliä, kuoleman sanansaattajaa. Tänä aamuna vielä heräsin. Miten lie huomenna? Joko silloin on se viimeisinkin siru luovuttanut ja antautunut tulelle? Joko silloin viimeinkin olen purteni nostanut ja päässyt pakoon? Karannut ikuiseen rauhaan? Rauhaan, josta ei tarvitse herätä.

LUETUIMMAT