Niin siloisena siintää pinta järven,
ei aallot loiskua, ei kuohu vaahtopäin.
Jo löytyy merkit syksyn, ruskopäisen,
viel haaliskona aurinkoisen näen.
Käyn rantaan,
istun pihlajaisen suojaan,
se punavärein hehkuu, leiskuaa.
Katseeni sineen taivaan nostan
ja
annan kiitokseni vuotaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti