Kajaanin kauppatorilla kuhisee. Myyntikojujen ympärillä kiertelee väkeä. Torikahvilat ovat täynnä. Aurinko lempii, joen vesi välkehtii sinisenä, helluntailaisten kuoro helskyttelee sydämeenkäyviä laulujaan. "Saanko kerran lunta valkeemmaksi..."
Tapiolan päiväkodin lapset kukittavat nimpparisankarin patsaan ja esittävät hellyttävän moniäänisen vakuuttavasti pikkuisia runolauluja.
Sitten kaupunginjohtaja
Jari Tolonen toivottaa kansan tervetulleeksi ja hanurikerholaiset virittävät iki-ihanan Suvivalssin.
Yritän pysyä tiukasti aloillani, mutta kengänpohjani ovat niin pehmeät, että ne keinuttavat "väkisin" vartaloani musiikin tahdissa ja sieluni huutaa... TANSSIIN!
Pietari Brahe kertoo Kristiina-vaimoineen Kajaaninlinnan entisen vankityrmän paikalla mielenkiintoisia juttuja linnan ajoilta. |
Myös Serafiina ja Posti-Stiina kertoivat omat tarinansa. |
4 kommenttia:
Mukavaa luettavaa ja historian kertausta. Kajaani on kaunis kaupunki, tosin tarkempi tutustuminen on jäänyt. Vain parin kerran pistäytyminen ei anna paljonkaan.
Kiitos linkeistä ja valssin tahdista.
Hyvää alkavaa heinäkuuta, jospa ne heinäpoudatkin vielä tulevat.
Kiitos, mukavia kesäpäiviä sinullekin, kyllähän sen poudankin aika jo olisi, sillä kovin kylmiä säitä on kesä tähän saakka tarjoillut.
Upeita kuvia sinulla :)
Kiitos, Ronja! :)
Lähetä kommentti