SÄÄSKIÄISEN PISTÄMÄT

Lähtivät eilen, ne sääskiäisen pistämät. Pinjuska valitti nimittäin, että sääskiäinen oli purrut häntä. Peppi puolestaan oli murheissaan, sillä pikkusisko oli yrittänyt ryöstää häneltä kukkaset, jotka hän oli kerännyt mummille pihapiknikillä viivähtäessämme. Tosin isiäkin oli jo kovasti ikävä, eivät kaikistellen voineet tulla Skypeenkään juttusille, kun isin kuvan näkeminen tuntui kipeältä...

Mummistakin tuntuu kipeältä, vaikka hän onkin onnellinen sekä pikkuisten tapaamisesta ja kaikista ihanista tuokioista heidän kanssaan että siitä, kun lapset näkevät taas isin ja tämän remontoimat uudet "lastenhuoneet". Pitkät välimatkat ja erossa oleminen ovat raskainta. Meille kaikille. Kun mummi ja ukki tulivat maininneeksi, miten heille tuleekaan ikävä, lapset lohduttivat, että hehän voivat lähettää viestejä ja kirjeitä. Ja soittoja. Ja välillä tietenkin käydään katsomassa puolin jos toisinkin.

Tänään viedään sitten MLL:n toimistoon takaisin lainassa ollut lasten turvaistuin. Yksi on omasta takaa, mutta toinenkin tekee tuloaan kyllä. Pianhan pikkuiset pystyvät lomailemaan mummolassa ihan omin päinkin ja silloin niille on enemmän käyttöä.

Mummola hiljeni ja rauhoittui, kaikki tavarat ovat pysyneet kummasti omilla paikoillaan. Vaaleanpunaisia askarreltuja perhosia vielä kyllä lepattelee pitkin seiniä, ovia ja peilejä. Että täällä olisi aina kesä! Kun vielä ikkunoista raaskisi pestä pikkuiset kädenjäljet näkymättömiin...

Barbien maailma