- Onnea kihlajaispäivälle, rakas, virkan.
- Kiitos, tosin onhan siitä jo viisi vuosikymmentä, vastaa peilikuva.
- Vaikket sitten loppujen lopuksi ollutkaan kelvollinen, et
sitten yhtään, se jatkaa.
- Etkä kyllä nytkään näytä kovin kummoiselta - kovin
rypistyneet ovat silmäkulmasi,
ja ennen niin kirkkaat ja virkeät tähtesi peilaavat loputonta väsymystä,
ja ennen niin kirkkaat ja virkeät tähtesi peilaavat loputonta väsymystä,
vartalosi olet antanut veltostua ja lihastesi lannistua.
Olet tainnut menettää otteesi, luopua tulevaisuuden ajattelemisesta.
- Niinhän se on, olet oikeassa, olen juuttunut menneisyyteen,
vastaan
ja käännyn pois.
- Sormuskin on kadonnut eikä kihlaus ole voimassa. Enää.
Onni on harhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti