(kuva: Tiina Huttu) |
Voiko kalliimpaa aarretta
Elämä antaa
kuin suloisen nyytin
käsivarsille kantaa?
Mi tuhisee, itkee
ja aivastaa…
Voiko hellyydestä
värisevää sydäntä
mikään muu
kohottaa
Elämä antaa
kuin suloisen nyytin
käsivarsille kantaa?
Mi tuhisee, itkee
ja aivastaa…
Voiko hellyydestä
värisevää sydäntä
mikään muu
kohottaa
Liputuspäivä. Kuulemma joku Mikaelkin on syntynyt tänään, mutten tietenkään usko, että ne yksistään hänelle liputtavat; täyttäähän ensimmäinen lapsenlapsistani tänään tasan kymmenen vuotta. Toinen Peppinjasta!
Muistan vieläkin tarkalleen, missä syntymästä kuulin.
Oltiin maalla, seisoin keittiössä hellan ja oven välimaastossa ja kun sain tiedon, niin sydän jotenkin kummallisella tavalla täyttyi - tuntui kuin se pakahtuisi onnesta.
Siitä pirskahteli säkeniä pitkin maita ja mantuja, taivaisiin asti.
Itkin ja nauroin. Ja tanssin.
(kuva: Tiina Huttu) |
2 kommenttia:
Onnea Mummille , ihana runo lapsenlapselle ja koko tarina henkii hellää rakkautta
Kiitos, kaisumarjatta!
Lähetä kommentti