sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

MITÄ SIIS?

Mökki.

Liplatus aamuraukeille korville.
Toisaalla tyrske.
Puhelin tuulten sylissä.

Ex-naapuri uinuu aitassa.
Exä liitelee ulottumattomissa, toisen sylissä.
Mitä muka kaipaisin?

No, enkeli-ikävä on pysyvä.

Mutta mitä muuta siis?


2 kommenttia:

mielenkuviajatarinoita.Blogspot.com kirjoitti...

Ihmisellä on ikävä toista ihmistä, eksistäkin pääsee irti vasta kun löytää sen toisen. Ihmisen ikävää siis enkelin ikävän ohella, voi ku oliskin oikee enkeli ystävä, joskus joku ihminen on hyvin enkelimäisen ihana, niinkuin lapset esimerkiksi..aikuisssa on jo mustia enkeleitä nii paljo että valkeat ei eroitu, niin se vain on.. itselkkin melko kiltti, mutta värisävyjä jo liikaa enkeliksi.

Sylviira kirjoitti...

Näinhän se taitaa olla, ikävä kyllä. Vaikka kyllä minä yhä jaksan uskoa...

LUETUIMMAT