keskiviikko 22. elokuuta 2012

TÄÄ PÄIVÄ MEIDÄT YHDISTÄÄ...

Hääpäivä. Neljäskymmenes toinen... Monta, monta vuotta, joista suuri osa on hukkunut tapahtumien vyöryyn. Mutta elämä on tarkoitettu elettäväksi eikä niiltä koukeroilta eikä mutkilta kukaan säästy. Kasvamiseenhan se kaikki kuuluu...

Pääosin kuitenkin hyviä vuosia on lipunut ja myrskynnyt elämänvirrassamme. Kiitos!


IKUISUUKSISTA IKUISUUKSIIN

Jos sataisi tulta ja tulikipunoita, 
jos taivas syöksisi kiviään, 
en antaisi lieskojen viedä sinua. 
En sinua, 
en yksin ainakaan. 

Ne ottakoot mukaansa 
meidät molemmat. 
Ne viekööt meidät 
erämaiden rosoisimpiin kivikoihin. 
Ne nakatkoot meidät 
kurjimmista kurjimpiin ryteikköihin 
- mihin tahansa - 
kunhan saan olla luonasi. 

Kunhan vain saan viettää kanssasi 
maailmankaikkeuden jokaisen viipyvän tuokion, 
sen äärettömät, mittaamattomat hetket. 

Ikuisuuksista ikuisuuksiin... 




Ei kommentteja:

LUETUIMMAT