Hän on ostanut perjantaina kotiin tullessaan liput teatteriesitykseen ja niin sateisen lauantaipäivän harmaus pakenee sitä mukaa kuin Yasmina Rezan julma komedia Vihan Jumala etenee.
Parisuhteiden naamiot tippuvat, salaisuudet paljastuvat ja lasten tappelun selvittämisestä alkanut sivistyneesti startannut sovinnonteko valtautuu raadolliseksi käytöstapojen romuttumiseksi. Sali on täynnä, nuorisoa suurin osa. Ehkä se kuuluu johonkin koulun juttuun. Hirvittää, millaisen käsityksen he saavat parisuhteesta tämän kautta...
Umoja ni nguvu.
Illalla oli aikomus Naapurinvaaralle, mutta Hän halusi vain takan ja saunan ja se oli siinä.
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
VIHAN JUMALA
Tunnisteet:
Kajaanin kaupunginteatteri,
komedia,
KYLDYYRIÄ,
Naapurinvaara,
Vihan jumala,
Yasmina Reza
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
LUETUIMMAT
-
Loskaista on, jalat kastuvat. Illalla Pinjuska kääriytyy mummiin, käy masun päällä rauhoittumassa, sitten linnoittautuu kainaloon. ...
-
Hyvää Joulua! :) ”Teille on syntynnä Vappaottaja”, eli Luukkoan jouluevankeljumi kaenuulaesittaen: Siihe aekaan Aokusti-keisari anto me...
-
Mökkimatkalla aikaudun Iihin , jossa asuin noin 34 vuotta sitten. Ihmettelen ja loksauttelen leukojani tuon tuostakin, sillä kovin palj...
-
Mummi oli nostelemassa karjalanpiirakoita pöydälle, kun hän kuuli auton kaartavan pihaan. Hän meni ovelle. Kun se aukesi, takana seisoi ma...
-
Seitsemän vuoden sisällä olen kokenut kolme leikkausta, joista ensimmäinen oli kaikkein kipein, satuttavin ja yllättävin. Silloin minut leik...
-
--> Tämänkertaisen Rokualle tulon syyksi paljastukoon nyt se, että kahdestaan halusimme juhlistaa päivää, jolloin tulee vierähtänee...
-
Kävimmepä sunnuntaina vaihteeksi ihailemassa Suomussalmelle perustetun Teatteri Retikan perushahmoa Eero Schroderusta . Tällä kertaa hän esi...
-
Oi mikä tärkeä päivä tänään perheessämme onkaan! Pepille nimittäin aukeaa tänään opin ohdakkeisen tien ensimmäinen, salaperäinen ja ikimuist...
-
Renkaat humisevat vaimeasti, kun tie ahmii autoa. Puristan rattia ja koetan karistaa mielestäni siellä pörrääviä ajatuksia, mutta ne ilkkuva...
4 kommenttia:
Toin lukiolaistyttöni ja hänen kaverinsa sinne (luokan opetukseen kuuluva näytös) ja kommentit jälkeenpäin olivat aika murskaavat...itse en mahtunut enää sisään, mutta jäi kiinnostamaan, olisinkohan tällä iällä ehkä jo ymmärtänyt enemmän tuota näytelmää.
Kyllä varmaankin se aukeaa aikuiselle paremmin kuin nuorelle, johan oma elämänkokemus tuo lisää ymmärrystä ja kykyä tarkastella asioita monelta eri kantilta. "Normaalia perhetragediakomiikkaa..." Kai. Tuttuja piirteitä tietysti löytyi, noin väkevinä ehkä ei kuitenkaan, koska tää, mun HÄN, ei ole niin kohtalokas, että tuommoista pääsisi tapahtumaan. Ja tietysti näytelmässä kaikki tulee hurjempana ja kärjistetympänä esille. Olisipa jännä kuulla, millaisia kommentteja tuli, koetin nimittäin koko ajan miettiä, miltä se kaikki nuoresta mahtoi näyttääkään, ja tuntua... Hulluinta siinä taisi olla se, että lapset, joiden tappelusta kaikki alkoi, tekivät ihan omin päin sovinnon sillä aikaa kun heidän vanhempansa riehuivat. Siellä oli muuten joitakin tyhjiä paikkoja, olisi sinne vielä joku mahtunut.
Nuoret olivat tykänneet lavastuksesta, mutta näytelmän "juonettomuuteen" he olivat kyllästyneet perin pohjin. Jankkausta ja ahistusta, kuuluivat kommentit:) Mietin vain, onko itsellä tullut kasvattajana siloteltua liikaakin avioliiton riidanpaikkoja lasten aikana. Toivottavasti osaavat riidellä rakentavasti omassa elämässään.
Luulen, että me kaikki silottelemme, haluamme säästää lapsiamme. Jokainen ihminen oppii, lapsetkin vuorollaan kaiken mitä pitääkin, ei me voida estää heidän kokemusmaailmaansa vaikka kuinka haluaisimme. Olen samaa mieltä heidän kanssaan; jankkaustahan se olikin, jankkausta, jota ei voi ymmärtää ennen kuin on omassa liitossaan siihen "perehtynyt". Ahdistusta myös, ilman muuta. Hyvin ovat nuoret tulkinneet, tuoreita kun ovat... :) <3
Lähetä kommentti