Eilen jännäsin pohkeeni takia tai paremminkin taisin jännätä, oliko syvätukkeuma iskenyt, saapunut rankaisemaan mummoikäisen juoksujalkaa. Herätti minut toissa yönä jo kahdentoista jälkeen, sattui niin että kippuroin, kärisin, vaikeroin ja ulisin. Ja nousin ylös, koska kuka nyt sellaisessa tuskassa voisi nukkua. Siis sitten kun vähän helpotti, että pääsin konkkaamaan koneelle. Olihan noita kirjoitushommia, joten kaikki valvomiset otan hyötykäyttöön. Vaikkapa koipi ojossa monistuskoneen päällä. Ei turhaan mene nekään hetket.
Hän ei muistanut aamulla ollenkaan heränneensä kipuiluuni, vaikka ihan selvästi jotain juttelikin silloin. Hyvä niin, työmiehen onkin saatava levätä, ettei leipä lopu.
Illalla holvasin koipeni kuumakylmägeelillä, menin nukkumaan kahdeksalta ja raotin ensimmäisen kerran silmiäni puoli seitsemän maissa tänä aamuna. Unessa olin ollut juuri vetämässä vaaleansinisiä pitkälahkeisiä pitsipöksyjä jalkoihini.
Nyt sitten jännään taas, koko maailma jännää. Tosin ei minun vuokseni vaan toisen melkein yhtä tärkeän henkilön, nimittäin Ruotsin kruununperillisen syntymistä. Vaikken minä ihan yhtä paljon sitä taida sentään osata jännittää, lapsiahan syntyy kaiken aikaa, liukuhihnalta... Mutta niinköhän me saadaan pikkuprinssi naapurimaahan. Siis jos noihin vaaleansinisiin pitsipöksyihin on uskominen...
J.K. Hihii, nyt vasta luin, että prinsessahan se onkin syntynyt! Mihin tässä enää voi luottaa kun ei uniinsakaan edes?
torstai 23. helmikuuta 2012
KRUUNUNPERIJÖITÄ JA PITSIPÖKSYJÄ
Tunnisteet:
kruununperillinen,
kuumakylmägeeli,
LEPATUSTA JA LIITELYÄ,
pitsipöksyt,
prinsessa,
Ruotsi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
LUETUIMMAT
-
Loskaista on, jalat kastuvat. Illalla Pinjuska kääriytyy mummiin, käy masun päällä rauhoittumassa, sitten linnoittautuu kainaloon. ...
-
Hyvää Joulua! :) ”Teille on syntynnä Vappaottaja”, eli Luukkoan jouluevankeljumi kaenuulaesittaen: Siihe aekaan Aokusti-keisari anto me...
-
Mökkimatkalla aikaudun Iihin , jossa asuin noin 34 vuotta sitten. Ihmettelen ja loksauttelen leukojani tuon tuostakin, sillä kovin palj...
-
Mummi oli nostelemassa karjalanpiirakoita pöydälle, kun hän kuuli auton kaartavan pihaan. Hän meni ovelle. Kun se aukesi, takana seisoi ma...
-
Seitsemän vuoden sisällä olen kokenut kolme leikkausta, joista ensimmäinen oli kaikkein kipein, satuttavin ja yllättävin. Silloin minut leik...
-
--> Tämänkertaisen Rokualle tulon syyksi paljastukoon nyt se, että kahdestaan halusimme juhlistaa päivää, jolloin tulee vierähtänee...
-
Kävimmepä sunnuntaina vaihteeksi ihailemassa Suomussalmelle perustetun Teatteri Retikan perushahmoa Eero Schroderusta . Tällä kertaa hän esi...
-
Oi mikä tärkeä päivä tänään perheessämme onkaan! Pepille nimittäin aukeaa tänään opin ohdakkeisen tien ensimmäinen, salaperäinen ja ikimuist...
-
Renkaat humisevat vaimeasti, kun tie ahmii autoa. Puristan rattia ja koetan karistaa mielestäni siellä pörrääviä ajatuksia, mutta ne ilkkuva...
4 kommenttia:
Daniela on kaunis nimi, kelpaa vaikka prinsessalle;DD
Mutta taitaa niillä kruunpäillä olla omat traditionsa.<3
Naturligtvis. Hmmm... Miltä kuulostaisi Silvia Daniela Bernadotte? Suomessa se vääntyisi sitten kyllä Sylviksi... ;)
minulla on lääkkeenä entero tapletteja ja otan joka aamu 400 vahvuus mangneesium juoma. se on auttanut krappeihin, käyhän lääkärissä ajoissa että ei käy mitään vakavampaa. istuminen on paha. pitää liikkua;))vaikka kävellä huoneessa ees taas ja vähän jumpata nostella jalkaa reilusti.se on hirvee kipu kun tuntuu että suonet repee.mie käyn jumpassa uimassa ja zumbassa
Siinäpä se, kun minähän liikun, ja paljon. Tanssin, käyn kuntosalilla, juoksenkin, uin tilaisuuden tullen. Mutta ilmeisestikään en malta aina venytellä tarpeeksi. Magnesium on tosiaankin hyvä apu kramppien estoon ja inkivääristäkin olisi hyötyä, en vain muista ostaa sitä entisen loputtua.
Lähetä kommentti