Peppinja valmistautui saunaan. Ukki lähti käväisemään työpaikallaan ja kaasutteli pihasta. Peppi juoksi kiireissään mummin luo.
- Mulla on ukille asiaa! hän toimitti ja hyppeli kärsimättömänä ympäri huonetta.
- Ukki taisi ennättää lähteä jo, mummi vastasi.
- Ei kun se on vielä kävelemässä autolleen, pikkuinen uskoi.
- Kyllä se ehti ajaa jo pihalta pois. Osaisinkohan minä auttaa?
- Et! tuli määrätietoisesti ja kohta kuului tuskainen hätäily äidin luota.
Äiti tiedusteli, mitä asiaa lapsella ukille olisi.
- Mä haluaisin tietää, mistä ne pilvet tulevat!
- Kysy mummilta, jospa se tietäisi.
- En, ukilta se pitää kysyä! Kädet kohosivat uhmaten rinnalle ristiin ja suu mutrusi.
Saunaan suostui kuitenkin menemään ukkia odotellessa. Tämä oli tehnyt lapsia varten pikkuisen vastan ja äiti lapsineen kiipesi lauteille se mukanaan.
Hetken kuluttua Pinja ilmestyi mummin luo.
Hetken kuluttua Pinja ilmestyi mummin luo.
- Joko sinä kävit saunassa? tämä hämmästyi.
- Jo.
- Peseydyitkö?
Pään pudistus.
- Kyllähän saunassa pitää peseytyä, mummi tuumi ja talutti lapsen pesuhuoneeseen takaisin.
- Kyllähän saunassa pitää peseytyä, mummi tuumi ja talutti lapsen pesuhuoneeseen takaisin.
Saunassa leijui ihanasti koivunlehtien tuore tuoksu. Äiti ropsutteli lauteilla hykertelevää Peppiä varovasti saunavihdalla. Pinja oli ketterästi karannut, kun häntä oli yrittänyt vihtoa, ei oikein vissiin tykännyt hommasta.
Kun Peppinja oli lopettanut saunomisen, palasi ukkikin ja Peppi pääsi vihdoinkin kysymään tärkeän kysymyksensä. Ukki selitti asian vesihöyryineen kaikkineen ja vihdoinkin lapsi oli tyytyväinen.
Vain ukit voivat tietää pilviä hipovista jutuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti