KIVI TÄHTIEN TAKAA

Hain tänään blogikirjan painosta. Nyt se on vihdoinkin käsin kosketeltavissa, silmin katseltavissa. Tosin sivuasettelu alkulehdillä ei ihan mennyt nappiin enkä kaikkia kappalejakoja jaksanut vedosvaiheessa tarkistaa, ja oikean reunan tasaus ... (se kyllä harmittaa julmetusti, mutta lohduttelen itseäni sillä, että päähenkilöhän on muutenkin vapaaeläjä eikä häntä kahlita voi, joten miksipä kirjaakaan pitäisi kurissa pitää?), mutta nehän ovat vain ulkokuorta, tärkein lie sisältö!? :)

Vein sen paikalliseen Prismaan myyntiin ja huomenna koetan saada kirjakaupan ilahtumaan tuotoksestani. ;) Niin, ja sitten tietysti vielä Suomussalmen kirjakauppaan, paikalliset ehkä kiinnostuvat... no, yhm... sehän riippuu... Ja kyllähän se Kirjavälityksen kautta taitaa hiipiä muihinkin kirjakauppoihin, nettisellaisiin ainakin...

Muista en tietenkään mitään mene sanomaan, mutta itseäni asia ilahduttaa kovasti, sillä siinähän on minun oman elämäni alkutahdit painettuina, satojen tuntien työn tuloksena, päivien ja öitten hedelmänä, satuelämänä. =D

Jatkoa kirjoitan koko ajan, mitä nyt kesällä olen näiden kahden kirjan valmistumisprosessin myötä joutunut luppoamaan. Mutta perusjutut ovat jo koneella kahdesta seuraavasta tuotoksesta. Kustantajille en ehkä vieläkään tarjoa näitä uusia, vaikka Hän mutisee jotain hienovaraisesti (muuten Hän kyllä kannustaa minua puuhaan kaikin tavoin), MUTTA minä sanon, että jokainen harrastushan maksaa ja jos mulla ei enää muihin harrastuksiin juuri riitäkään aikaa, niin mitä sitten? Tämä on minun nykyinen elämäni, työni ja harrastukseni, täysin ja pidättelemättömästi. Ennen kirjoitin salaa, mutta nyt ihan julkisesti, joten mikä ihmeellinen valo ja avaruus minua ympäröikään!!!

Enhän minä mikään ruuneperi ole, kukapa olisi, mutta pääasiahan tässä onkin se, että viimeinkin saan uppoutua lapsesta asti haaveilemaani maailmaan. Siis ainakin jokin unelma täyttyy, vaikka niin monen muun pilvilinnan olen nähnyt liihottelevan äärettömyyksiin, kauas lyhyitten käsipatujeni ulottuvilta.