LÄÄKÄRIHOITAJA TIETENKIN

Pekka Puska on viisas mies. Sen totesin taas, kun kuuntelin aamulla telkkarista hänen jutusteluaan samalla päivän ruokavalmisteluja tehden, perunoita ja sipuleita kuorien ynnä salaattia kyhäten – sainpahan samalla siepatuksi tehostetuksi yhdistelmäksi telkkarin katsomiset ja ruokapuuhat. Etten pelkästään jompaan kumpaan aikaani tärväisi, kolmas hommahan (se mieluisin ja kaivatuin) se kun odottaa aina ja ikuisesti täällä omassa työnurkkauksessani, mihin viime yönäkin kömmin taas puolilta öin. En saanut enää unta herättyäni ja tekemättömät mahdollisuudet pyörivät pään ympärillä.

Ajan ratas raksuttaa ja vetelee juoksumattoa jalkojeni alla: pelkään, ettei elinaikani riitä kaikkeen siihen, mitä olisi tulossa - sisäinen pakko hätistelee! Mitäs tuhlasin kaikki ne ohikiitäneet vuodet?

Yritinhän minä muka nukahtaa sitten myöhemmin vielä puoli kuudelta ja laitoin jopa varuiksi kellonkin soimaan yhdeksältä, etten koko päiväksi unohtuisi unen syliin, jos se kerran huolisi minut vielä mukaansa. No, ei se huolinut kuin vaivaiseksi pariksi tunniksi vain ja ehdin nousta ennen kuin herätys hoputti. Tänä iltana saattaapi unien Matti hyvinnii viekoitella vällyn alle alta aikayksikön…

Taisin rönsähtää sivuun asiasta taas…

P. Puska on saanut paljon aikaan suomalaisella terveysrintamalla, joka nykyään on kylläkin joutunut aikamoiseen riepotukseen ainakin täällä meilläpäin, etten sanoisi sen olevan melkomoisen retuperällä. Vaikka onhan se sitä koko maassa, mutta erityisesti meillä…

No, Puskalla ainakin tuntuu olevan yhä sitä samaa suomalaista maalaisjärkeä kuin ennenkin (se järki ja ymmärrys nimittäin näyttää joillakin katoavan, kun kansan huipulle kipuaa...?).

Tosin onhan sitä onneksi monella muullakin lekurilla, erityisesti sitä on mm. eräällä ihailemallani tohtori Kiminkisellä, telkkaritohtorilla. Hänet minä hurraten nostaisin hartioilleni ja kantaisin kultatuolissa ympäri kipuilevaa ja vanhenevaa synnyinmaatani tuomaan huolehtimista ja hoivaamista ja välittämistä kaikenlaisille tarvitsijoille sekä laittamaan järjestykseen koko maan parantajalutuunan. Siinä meillä on semmonen kunnon vanhanajan lääkäri, joka puhhuuhi ihan tavallista kieltä, sitä, jota kansa ymmärtää.

Pekka Puska muuten tavallaan varoitteli mm. keikkalääkäreistä, joiden aiheuttamia kustannuksia monessakin mielessä maksettaisiin vielä kauan jälkeenpäinkin. Tulikin heti mieleen tässä taannoin lehdessä ollut uutinen, jonka mukaan eräässä lähikunnassa annettaisiin koko lääkärihomma just näille keikkiksille, no, ainakin yksityiselle firmalle.
Että homma saataisiin pyörimään, ja että lääkäri löytyisi sillekin alueelle.


Toivottavasti samat lääkärit kuitenkin useimmiten ovat paikalla eikä homma hoituisi pelkillä satunnaisilla vierailijoilla, jotka vaihtuvat joka kerta. Toinkin heti julki lähimmilleni ensimmäisen mieleeni juolahtaneen ajatuksen, että kyse oli varmaankin aprillipilasta, koska kyseessä oleva ratkaisu rävähtäisi käyntiin nimen omaan huhtikuun ensimmäisenä.

Eli aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle... Lääkärihoitaja tulee?

Hyvähän se tietysti kuitenkin on, että edes joku tulee!