Suuri osa lääkäreistä ei kannata eutanasiaa. Miksi? Oi miksi? He eivät ole kokeneet toivottomuutta, näköalattomuutta, yksinäisyyttä, tulevaisuudettomuutta. Eikä olemattomuutta.
Jo se, että tietää, ettei tulevina päivinä käy kukaan, riittää mielestäni armoon. Armahdukseen päivien loputtomuuteen, tyhjänpäiväisten elämisen kunnioittamisen lupauksiin, joita muka lääkärit vannovat kannattavansa työhön sitoutuessaan. Eiväthän näköjään ns. "oikeuden"palvelijatkaan noudata valojaan.
Miksi siis apua ei saa? Tuokin on elämisen mahdottomuutta. Miksi siitä ei saa irrottautua?
No, enhän nyt oikeasti sitä tarkoita, vilahti vain. Mutta eutanasialla voisi olla montakin tärppiä, ei pelkästään "muka" lääketieteellistä. Joku nyt vain haluaisi lähteä ja toivetta kunnioitettaisiin...
Noo, niin, provosoin. :( Sori... Ei mulle kuitenkaan oleellista, kai. MUTTA oikeasti ja rehellisesti ilmaistuna haluan päästä pois, kun ei ole mitään enää tehtävissä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
LUETUIMMAT
-
Loskaista on, jalat kastuvat. Illalla Pinjuska kääriytyy mummiin, käy masun päällä rauhoittumassa, sitten linnoittautuu kainaloon. ... -
Hyvää Joulua! :) ”Teille on syntynnä Vappaottaja”, eli Luukkoan jouluevankeljumi kaenuulaesittaen: Siihe aekaan Aokusti-keisari anto me...
-
Mökkimatkalla aikaudun Iihin , jossa asuin noin 34 vuotta sitten. Ihmettelen ja loksauttelen leukojani tuon tuostakin, sillä kovin palj... -
Mummi oli nostelemassa karjalanpiirakoita pöydälle, kun hän kuuli auton kaartavan pihaan. Hän meni ovelle. Kun se aukesi, takana seisoi ma...
-
Seitsemän vuoden sisällä olen kokenut kolme leikkausta, joista ensimmäinen oli kaikkein kipein, satuttavin ja yllättävin. Silloin minut leik...
-
--> Tämänkertaisen Rokualle tulon syyksi paljastukoon nyt se, että kahdestaan halusimme juhlistaa päivää, jolloin tulee vierähtänee...
-
Kävimmepä sunnuntaina vaihteeksi ihailemassa Suomussalmelle perustetun Teatteri Retikan perushahmoa Eero Schroderusta . Tällä kertaa hän esi...
-
Oi mikä tärkeä päivä tänään perheessämme onkaan! Pepille nimittäin aukeaa tänään opin ohdakkeisen tien ensimmäinen, salaperäinen ja ikimuist... -
Renkaat humisevat vaimeasti, kun tie ahmii autoa. Puristan rattia ja koetan karistaa mielestäni siellä pörrääviä ajatuksia, mutta ne ilkkuva...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti