lauantai 12. huhtikuuta 2014

VINKSIN VONKSIN

Mummin pää oli vinksin vonksin. 
Siellä surrasi ja pörräsi, humisi ja murisi. 
Otsassa kipunoi; jokin lyttäsi raskaalla moukarilla kalloon tositarkoituksella. Silmät näyttivät epätasaisen tarkkaa kuvaa maailmasta, joka etääntyi ja palasi sekä kipusi välillä taivaisiin mätkähtääkseen sieltä säkenöiden alas kouristelevaan lattiaan. Paleli. Ja illalla pitäisi lähteä noutamaan paria villivarsaa Helsingin asemalta! No, asemalta vain, ja junassa - luulisi sellaisen onnistuvan. 

Ja onnistuihan se, sillä varsojen eno kirmaisi hätiin ja tirautti Moccamasterissa parit kofeiinipaukut mummin kuppiin sekä syötti tujut särkylääkkeet. Ja eiköön tuon mummireppanan katse kohta oiennutkin, posket herahtaneet soman purppuraisiksi ja lämpöaalto hyökännyt aiemmin vilusta sinertäviin jäseniin! 
On se kummaa ainetta tuo kahvi, van kun se mummi ei viitsi pelkästään itselleen sitä keittää...

Noo, löytyihän siihen vinksuiluun vähän totisempikin syy; verenpaine oli nimittäin päässyt tipahtamaan sängystä ja ryöminyt piiloon makkarin maton alle... 



2 kommenttia:

mummeli kirjoitti...

Olipa ankara moukarimies asialla, onneksi hellitti otteensa!

Sylviira kirjoitti...

No, tätä tapahtuu silloin tällöin, joten tämäinen ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, eikä tosin pahinkaan. :(

LUETUIMMAT