Joku jo kerkesi kysyä, kenelle ne runot olen kirjoittanut, väitti, että täytyyhän minulla olla joku erityinen...
Vastasin, että totta kai, onhan minulla. Hän, joka on ollut yli neljäkymmentä vuotta jo. Hän, ainut maailmassa.
Eivätkä ne tunteet mihinkään ole kadonneet... Ja kun omistaa vielä loputtoman mielikuvituksen, jolle ei irti päästettäessä ole mitään rajaa, niin...
Muutamien viikkojen päästä kirja on kaupoista kyseltävissä, myös nettisellaisista ja jonkin ajan kuluttua se ilmestyy myös e-kirjana.
2 kommenttia:
Onnittelut kirjan johdosta! Kaunis kansi ja kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Kysellään...
Kiitos! <3
Lähetä kommentti