sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

TAVALLINEN TYTTÖ

Eilen vielä hikikarpalot pyörivät pitkin selkää, tänään piti laittaa pitkälahkeiset ja -hihaiset päälle, että tarkenisi.

Illalla hurautettiin porukalla liskon ja hänen miehensä kera Piston maamiesseuran talolle tanssimaan. Paikka sijaitsee Taivalkosken puolella Tyrövaaralla. Tahtia löi Selena-niminen orkesteri. (Selena on muuten myös minun tonttukaksosistani toinen ;)) ja hyvin löikin. Ikkään kuin löylyä lissää... Sillä lämmintä oli sielläkin. 

Muuan sääskikin pääsi ulkona viilennystä hakiessamme vähän kuppailemaan, mökillähän niitä ei muuten oikein ole vielä näkynytkään, mikä on ihme jo sinänsä. Riemuitsimme tietenkin taas sydäntemme kyllyydestä ja jotenkin outo ilmiö on havaittavissa - koipeni tuntuvat ajan oloon senkun nuortuvan! Muista paikoista en uskaltaisi mennä sanomaankaan sitten yhtään mitään. :) 

En olisi millään vielä malttanut lähteä pois kun Hän ilmoitti, että aika on tullut, inisin vähän, mutta lähdettävä oli, vaikka haikea nuoruudenajan tango jäikin soimaan... Matkaa oli sentään vajaan tunnin verran ja vanhaa miestähän (minusta yhdeksän kuukautta nuorempaa) nukutti tietenkin. HIHII...  

Vaikka ei Häntä oikeastaan tietenkään vanhaksi voi tituleerata kun ajattelee, millä vauhdilla hän lennätti minua koko illan. Varsinkin Tavallisen tytön me lähes juoksimme (niin teemme muuten aina; emme mahda sille yhtikäs mitään - olemme voimattomia sen voiman edessä).

4 kommenttia:

aikatherine kirjoitti...

voit hakea sivultani lahjan.. toivon ihanaa kesää terveyttä ja onnea..

Sylviira kirjoitti...

Kiitos, aikatherine. Kaikkea ihanaa ja hyvää sinullekin!

anja kirjoitti...

Ihanaa, miten Tavallinen tyttö sai teidät vauhtiin! Kunnossa kaiken ikää pysytte tällä vauhdillanne.
Ihan totta. Tanssi on parasta liikuntaa eikä siitä iän karttuessa pidä luopua. Sen verran pitää olla "Pikku syntinen", se on tosin hiukka hitaampaa menoa.

Sylviira kirjoitti...

No, Tavallista tyttöä en mitenkään pysty kuuntelemaankaan aloillani, en ole koskaan pystynyt. Aina se vetäisee ylös. Se on kuin sähköisku. :)
Pikku syntinen on toinen...

Toivon todellakin, että harrastus jatkuu mahdollisimman pitkään. Sydän, aivot, lihakset ja luusto, ts. koko paketti pysyy näin toimintakunnossa.
Enkähän muuten kirjoittaisikaan siitä, ellen nauttisi niin.

LUETUIMMAT