Jos sataisi tulta ja tulikipunoita,
jos taivas syöksisi kiviään,
en antaisi lieskojen viedä sinua.
En sinua,
en yksin ainakaan.
Ne ottakoot mukaansa
meidät molemmat.
Ne viekööt meidät
erämaiden rosoisimpiin kivikoihin,
erämaiden rosoisimpiin kivikoihin,
ne nakatkoot meidät
kurjimmista kurjimpiin ryteikköihin
kurjimmista kurjimpiin ryteikköihin
- mihin tahansa -
kunhan vain saan olla luonasi.
Kunhan vain saan viettää kanssasi
maailmankaikkeuden jokaisen viipyvän tuokion,
sen äärettömät, mittaamattomat hetket.
Ikuisuuksista ikuisuuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti