Metsähiirten riemukas leikki
polunvarsivarvikoissa…
Selkosten pitkospuiden liukas litinä...
Suonoidan punaviherkeltaisena väijyvä
kostea syli
ja
aamunraikas helmi kanervan olkapäillä...
Ikimetsän kaarnattoman puuvanhuksen voihke
tuulten käsissä
sekä
suovillain nuokkuvat päät…
sekä
suovillain nuokkuvat päät…
Erämaan tuoksuva kutsu.
5 kommenttia:
Näyttäisi ihan siltä, että siellä pilkottaa kaunis lähde.Kauniiden sanojen rinnalla
Erämaassa kaikki on kaunista. :)
En joisi tuosta kuitenkaan...
Ettei se vain sittenkin olisi sen suonoidan houkutuslähde, jonka äärelle intoutuneet kaapataan siihen kosteana väijyvään syliin? ;)
Aika pelottavalta tuo lähde minustakin näyttää.;/
Monenlaisia houkutuksi on olemassa---.
Hienosti sommittelet sanoja, suonoitaa on syytä varoa...
<3
Lähetä kommentti