maanantai 24. lokakuuta 2011

ERÄMAAN TUOKSUVA KUTSU



Metsähiirten riemukas leikki polunvarsivarvikoissa… 
Selkosten pitkospuiden liukas litinä... 
Suonoidan punaviherkeltaisena väijyvä kostea syli 
ja 
aamunraikas helmi kanervan olkapäillä... 

Ikimetsän kaarnattoman puuvanhuksen voihke 
tuulten käsissä
sekä
suovillain nuokkuvat päät… 

Erämaan tuoksuva kutsu. 

5 kommenttia:

aikatherine kirjoitti...

Näyttäisi ihan siltä, että siellä pilkottaa kaunis lähde.Kauniiden sanojen rinnalla

Sylviira kirjoitti...

Erämaassa kaikki on kaunista. :)

En joisi tuosta kuitenkaan...
Ettei se vain sittenkin olisi sen suonoidan houkutuslähde, jonka äärelle intoutuneet kaapataan siihen kosteana väijyvään syliin? ;)

Aili-mummo kirjoitti...

Aika pelottavalta tuo lähde minustakin näyttää.;/

Monenlaisia houkutuksi on olemassa---.

anja kirjoitti...

Hienosti sommittelet sanoja, suonoitaa on syytä varoa...

Sylviira kirjoitti...

<3

LUETUIMMAT